03.07.2020

Rakennushankkeiden hiilijalanjälkilaskenta osana suunnittelun ohjausta Helsingissä

Haasteet

Helsingin kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tämä tavoite aiheuttaa merkittäviä muutospaineita kaupungin uusien ja perusparannettavien palvelurakennusten suunnitteluun ja toteutukseen, sillä kaikissa vaiheissa on huomioitava tehtävien päätösten vaikutus myös kasvihuonekaasupäästöihin ja elinkaaren aikaisiin kustannuksiin.

Helsingin kaupungin palvelurakennushankkeisiin on vähitellen sisällytetty rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen laskentaa jo heti hankesuunnitteluvaiheesta lähtien. Pelkkä hiilijalanjäljen laskeminen ei kuitenkaan takaa vähähiilistä rakennusta, vaan laskenta on saatava kiinteäksi osaksi suunnitteluprosessia siten, että sen avulla on mahdollista ohjata suunnittelua ja hakea vähähiilisintä lopputulosta.

Tavoitteet

Tavoitteena oli määritellä hiilijalanjälkilaskennan prosessi ja toimintamalli, jonka mukaisesti toimimalla laskenta toteutetaan kaupungin palvelurakennushankkeissa oikea-aikaisesti ja siitä muodostuu suunnittelua ja rakentamista vähähiilisyyteen ohjaava työkalu. Tavoitteena oli myös muodostaa olemassa olevan tiedon pohjalta ymmärrys päiväkotihankkeiden hiilijalanjäljen tavoitetasosta sekä antaa suosituksia ja esimerkkejä hankkeen eri vaiheissa vertailtavista ratkaisuista. Lisäksi tehtävänantoon kuului hiilijalanjälkilaskenta kahteen käynnissä olleeseen päiväkotihankkeeseen.

Tulokset

Työn tuloksena syntyi katsaus hiilijalanjälkilaskennan nykytilasta Helsingin kaupungin palvelurakennushankkeissa, päiväkotihankkeille asetettavan hiilijalanjälkitason tavoitearvon kartoitus, ehdotus tulevasta toimintamallista, jonka mukaan toimimalla hiilijalanjälkilaskennasta muodostuu suunnittelua ja toteutusta ohjaava työkalu. Työssä tehtiin myös ehdotuksia laskelmien ja niiden raportoinnin yhdenmukaistamiseksi, jotta ne palvelevat entistä paremmin kaupungin tarpeita myös tiedon kartuttamisen näkökulmasta.

Työhön osallistui Rambollilta laaja joukko asiantuntijoita hiilijalanjälki-asiantuntijasta rakennesuunnittelijaan. Prosessia muotoiltiin työpajassa yhteistyössä kaupungin palvelurakennushankkeissa toimivien energia- ja ympäristöasiantuntijoiden, projektinjohtajien ja lvi-rakennuttajien kanssa.

Työn tuloksena syntyivät seuraavat dokumentit (ladattavissa tekstin alaosassa):

• loppuraportti
• kahden päiväkotihankkeen elinkaaren hiilijalanjälkilaskennan laskentaraportit.

Loppuraportti sisältää muun muassa katsauksen kaupungille jo aiemmin tehtyihin hiilijalanjälkilaskelmiin sekä hiilijalanjäljen näkökulmasta myös kaupungin nykyisiin palvelurakennusten elinkaari- ja energiatavoitteisiin. Lisäksi raportissa on tarkasteltu hiilijalanjäljen muodostavia osatekijöitä ja mitä vertailtavia suunnitteluratkaisuja tarkasteluihin on järkevää nostaa. Aiempien ja nyt osana toimeksiantoa tehtyjen laskelmien perusteella on myös hahmoteltu tavoitetasoa päiväkotihankkeiden elinkaaren hiilijalanjäljelle. Työssä tehtiin ehdotuksia kaupungille laskentamenetelmän tarkennuksista sekä laskelmien raportointitavasta, jotta tehdyt laskelmat ovat varmasti yhdenmukaisia ja niistä laadittavat raportit sisältävät riittävät tiedot tulosten analysoinnille ja laskelmien vertailulle.

Raportissa on kuvattu hiilijalanjälkiohjauksen tehtävät eri hankevaiheissa vastuutahoineen. Prosessi perustuu tavoitteiden asettamiseen ja niiden seurantaan läpi hankkeen. Painopiste ohjauksessa on hankesuunnitteluvaiheessa, jolloin päätetään merkittävimmin hiilijalanjälkeen vaikuttavista ratkaisuista. Myöhemmässä vaiheessa laskenta on todentavampaa mahdollistaen tiedon hyödyntämisen päätöksenteon tukena sekä tulevien säädösvelvoitteiden täyttämisen.

Tehty työ toi hyvin näkyväksi sen, että vähähiilisyyteen ei päästä ainoastaan laskelmia tekemällä, vaan niiden perusteella on myös osattava toimia. Vastuu vähähiilisyydestä ja esimerkiksi vertailtavien ratkaisujen innovoinnista on kaikilla hankkeen suunnittelijoilla, ei vain elinkaarisuunnittelijalla. Elinkaarisuunnittelijan tehtävä on koota asiat yhteen, mutta toimia myös hankeryhmän sparraajana. Varsinkin nyt, kun asia on suhteellisen uutta, ratkaisuvaihtoehtoja, laskelmia ja niiden tuloksia tulee käydä läpi hankkeiden suunnitteluryhmien kanssa osana suunnitteluprosessia. Näin kaikkien hankkeissa toimivien osapuolien ymmärrys rakentamisen vähähiilisyyteen liittyvistä tekijöistä kasvaa ja oman suunnittelualankin vaikutusmahdollisuuksia on mahdollista kirkastaa.

Kaupungin suunnitteluohjeissa painopiste on tähän asti ollut vahvasti energiatehokkuuden puolella. Tarkoituksena on seuraavaksi sisällyttää vahvemmin myös hiilijalanjälkinäkökulmaa toimintamalleihin ja ohjeisiin työssä esitettyjen kehitysehdotusten pohjalta. Ohjeita täydennetään muun muassa laskelmien raportointiohjeiden osalta ja kuvaamalla paremmin eri suunnittelijoiden roolia vähähiilisessä rakentamisessa. Työssä tehtyjen johtopäätösten mukaisesti elinkaarikustannustiedon tulee kulkea hiilijalanjälkiarvioinnin rinnalla, jotta lopputulos on myös kokonaistaloudellisesti optimaalinen.

Raportit

• Loppuraportti (pdf)
• Hiilijalanjälkilaskentaraportti LPK Pelimanni ja Tiuku 29.11.2020 (pdf)
• Hiilijalanjälkilaskentaraportti LPK Tunturi 30.11.2020 (pdf)

Kumppanit

Helsingin kaupungin rakennetun omaisuuden hallinta, Turun ja Tampereen kaupungit, Ramboll Finland Oy

Lisätietoja

Anni Tyni, johtava energia-asiantuntija, Helsingin kaupunki

Annukka Eriksson, ympäristöasiantuntija, Helsingin kaupunki

Timo Määttä, projektipäällikkö, Energiaviisaat kaupungit –hanke, Helsingin kaupunki

Kuva Scott Graham via Unsplash