03.07.2020
Elinkaarilaskenta osana palvelutilaverkkotarkasteluja Helsingissä
Haasteet
Helsingin kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tämä tavoite aiheuttaa merkittäviä muutospaineita kaupungin uusien ja perusparannettavien palvelurakennusten suunnitteluun ja toteutukseen, sillä kaikissa vaiheissa on huomioitava tehtävien päätösten vaikutus myös kasvihuonekaasupäästöihin ja elinkaaren aikaisiin kustannuksiin.
Jo ennen yksittäisen tilahankkeen käynnistymistä palvelutilaverkkotasolla arvioidaan, peruskorjataanko olemassa olevaa rakennuskantaa vai puretaanko ja rakennetaan tilalle uutta. Jatkossa erilaisista tilavaihtoehdoista tarvitaan päätöksenteon tueksi investointi- ja toimintakustannusten lisäksi myös niiden vaikutus elinkaaren aikaisiin kustannuksiin sekä hiilijalanjälkeen.
Tavoitteet
Tavoitteena oli kehittää ja kuvata menetelmä, jonka avulla elinkaaren aikaisia päästöjä ja kustannuksia voidaan suhteellisen kevyesti arvioida osana palvelutilaverkkotarkastelua. Haasteena oli, että vertailua oli pystyttävä tekemään karkeilla lähtötiedoilla ilman suunnittelijoita, suunnitelmia tai selvityksiä.
Tulokset
Työn tuloksena syntyi menetelmäkuvaus elinkaaren hiilijalanjäljen ja kustannusten toteuttamiseksi osana palvelutilaverkkotarkastelua. Menetelmä perustuu ympäristöministeriön vähähiilisyyden arviointimenetelmään ja sen pohjana on Suomessa yleisesti käytössä oleva OneClickLCA-elinkaarilaskentaohjelmisto, jolla elinkaarilaskelmat menetelmän mukaisesti laaditaan.
Työn tuloksensa syntyi kolme dokumenttia:
Yleiskuvaus avaa elinkaarilaskentaan liittyviä käsitteitä ja lyhenteitä sekä kuvaa tiivistetysti laaditun menetelmän sisällön eli missä vaiheessa laskelmia tehdään, mitä asioita laskelmissa huomioidaan, mitä tietoa laskelmien lopputuloksena syntyy sekä kuinka tuloksia voidaan hyödyntää. Sen avulla kaikkien palvelutilaverkkotyössä mukana olevien osapuolien on helppo tutustua elinkaarilaskelmien tuottamiseen osana palvelutilaverkkotarkastelua.
Menetelmä ja ohje laskijalle on yleiskuvausta paljon yksityiskohtaisempi dokumentti ja suunnattu nimenomaan laskelmien tekijälle. Ohjeessa on kuvattu muun muassa miten menetelmää sovelletaan eri hanketyypeissä, miten vertailu erityyppisten ratkaisuvaihtoehtojen välillä tehdään, mitä rajataan tarkastelujen ulkopuolelle, mitä voidaan yksinkertaistaa ja kuinka erilaisiin erikoistapauksiin suhtaudutaan. Rajausten, laskentasääntöjen ja oletusten kuvaus on hyvin oleellista, sillä menetelmäkehitykselle asetettuja tavoitteita olivat tehtävien laskelmien luotettavuus, helppous ja vertailtavuus.
Laskentaohjeessa on kuvattu myös laskelmia varten tarvittavat lähtötiedot ja missä muodossa ne tarvitaan sekä millä arvoilla lähtötietoja voidaan korvata, mikäli käytettävissä olevat tiedot ovat puutteellisia. Lisäksi ohjeessa on kuvattu yksityiskohtaisesti laskelmien kulku OneClickLCA-ohjelmiston Site Designer ja Carbon Designer -lisäosilla.
Menetelmää testattiin teoreettisella tasolla Ala-Malmin alueella, jossa tarkasteltiin kahta eri vaihtoehtoa toteuttaa tilat päiväkodille ja kahdelle koululle. Elinkaaritarkastelut tehtiin kahdelle pääskenaariolle, joissa uudisrakentamisen ja perusparantamisen määrä ja rakennusten sijainnit poikkesivat jonkin verran toisistaan. Uudisrakentamisen osalta eri skenaarioissa tutkittiin erityisesti runkoratkaisun vaikutusta elinkaaren aikaisiin päästöihin ja kustannuksiin.
Menetelmän koekäyttö toi esiin joitakin laskelmien tekemiseen liittyviä haasteita, kuten tarvittavien lähtötietojen kokoamisen työläyden. Koekäytön aikana tunnistettiin myös se, että palvelutilaverkkotarkasteluihin liittyvät näkökulmat ovat aina moninaisia ja todennäköisesti joka kerta esiin nousee uusia asioita tarkastelussa huomioitavaksi. Palvelutilaverkkotarkasteluun liittyvän elinkaarilaskennan havaittiin myös olevan kokonaisuutena haastavampi kuin osana yksittäistä rakennushanketta laskettava hiilijalanjälki. Vaikeuskerrointa palvelutilaverkkotarkastelun elinkaarilaskentaan tuo esimerkiksi se, että lähtötietoja on niukasti käytettävissä, hankkeet sijoittuvat pitkälle aikavälille ja vertailtavien kokonaisuuksien ja siten niistä tehtyjen laskelmien yhteismitallistaminen ei ole aina kovinkaan suoraviivaista. Menetelmän laadinnassa on kuitenkin ansiokkaasti pohdittu edellä mainittuja näkökulmia ja se toimii jo sellaisenaan hyvin tulevien palvelutilaverkkotarkastelujen elinkaarilaskennan ohjeistuksen pohjana.
Tavoitteena on, että menetelmä kehittyy jatkuvasti tiedon ja kokemusten karttuessa ja että se nivoutuu kiinteäksi osaksi palvelutilaverkkotarkasteluja niin, että siitä saatavat tulokset muiden tavoitteiden lisäksi ohjaavat valittua kokonaisratkaisua.
Raportit
HELSINKI Palvelutilaverkkojen elinkaarilaskenta 01 – Yleiskuvaus (Sitowise ja Bionova)
HELSINKI Palvelutilaverkkojen elinkaarilaskenta 03 – Menetelmän koekäyttö (Sitowise ja Bionova)
Kumppanit
Helsingin kaupungin rakennetun omaisuuden hallinta, Turun ja Tampereen kaupungit, Sitowise Oy ja Bionova Oy
Lisätietoja
Anni Tyni, johtava energia-asiantuntija, Helsingin kaupunki
Annukka Eriksson, ympäristöasiantuntija, Helsingin kaupunki
Timo Määttä, projektipäällikkö, Energiaviisaat kaupungit –hanke, Helsingin kaupunki
Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Voima Graphics Oy.
Avainsanat: Elinkaari, elinkaarilaskenta, hiilijalanjälki, palvelukiinteistö, palvelurakennus, palvelutilaverkko, raportti, tulos