12.11.2020
Aktiivinen pelastussuunnitelma – miten tehdä uusiokäyttöä energiaviisaiden ratkaisujen datasta
Haasteet
Energiaviisaassa kiinteistössä on runsaasti mittauksia kuten vedenkäyttö, sähkönkulutusmittaukset, ilman lämpötila, kosteus, pienhiukkasmittauksia. Voisiko samoja mittauksia käyttää asukkaiden turvallisuuden parantamiseksi?
Kuinka huomioida useita erilaisia käyttäjäryhmiä?
Esimerkkejä käyttäjätasoista:
- Asukkaat
- Taloyhtiön hallitus
- Huolto- ja kunnossapito
- Pelastusviranomainen
- Omistaja
- Turvallisuuspäällikkö
Kuinka tunnistaa, voiko energiaviisautta varten tarvittavia datoja lisähyödyntää kiinteistöstä saatavan (avoimen) datarajapinnan kautta?
Tavoitteet
Selvittää:
- älyasuinkiinteistöjen turvallisuuteen liittyvät ongelmakohdat pelastussuunnitelman näkökulmasta
- pelastussuunnitelman erilaiset käyttäjäryhmät asuinkiinteistöissä
- kuinka asuinkiinteistöjen pelastussuunnitelman käytännön tarpeet eroavat teollisuus- ja liikekiinteistöistä
- yhteisiä rajapintoja pelastussuunnitelman ja erilaisten kiinteistöön sijoitettavien energiankulutus, olosuhde- ja tilannetietoisuus sekä mitta- ja sensoritekniikoiden välillä. Liittyminen data-arkkitehtuuriin ja kiinteistön integraatiosuunnitelmaan
Suunnitella:
- valitulle kohteelle käyttöliittymänäkymä aktiivisesta pelastussuunnitelmasta, eritoten asukkaille
Tulokset
- Mittavan työn tuloksena syntyi konseptin lisäksi ymmärrys huomioida datan tietovirtakuvausta, joka toimi syötteenä ”Integraatiokuvaus ja konsepti kiinteistödatalle” -pilottiin.
- Sovelluksen avulla pelastussuunnitelma on kaikkien tavoitettavissa ja siihen tutustuminen on tehty helpoksi grafiikan avulla. Sovellus skaalautuu erilaisille laitteille, jolloin sen käyttö on mahdollista missä ja milloin vain (tabletit, tietokoneet, puhelimet).
- Kiinteistöstä olemassa olevan datan (kuten tarkastukset ja huoltojen päiväykset sekä eri sensorien lähettämä tieto) liittäminen pelastussuunnitelmaan parantaa reaaliaikaisen informaation saatavuutta:
- Kiinteistöstä mitattavien tietojen hyödyntäminen turvallisuuden parantamiseen. –> Ajantasaisuus.
- Tietojen välittäminen onnettomuustilanteessa pelastusviranomaisille nopeutuu. –> Aiempaa parempi tilannekuva ja toimenpiteiden helpottuminen.
- Ei vanhentuneita tietoja, eikä moninkertaista kirjanpitoa. –> Edullisuus.
- Pilotin aikana muodostui ymmärrys, että asukkaan tiedot kannattaa esittää pääosin graafisesti: kuvien, symboleiden, merkkien ja videoiden avulla. Kielivarianttivapaus tulee olla vaatimuksena pelastussuunnitelmille; tiedot tulee tarjota mahdollisimman laajasti kielineutraalissa muodossa, tekstiä välttäen. Graafinen pelastussuunnitelma ratkaisee asuinkiinteistöjen pelastussuunnitelmien ongelmakohtia mm. visuaalisella ja kielimuurittomalla ulkoasulla, saavutettavuudella, helposti lähestyttävällä esitystavalla sekä poikkeustilainteiden aktiivisilla ratkaisuilla. Näin aiemmin haasteena ollut asuinkiinteistöjen turvallisuuteen liittyvän tiedon ja toimintaohjeiden jalkauttaminen asukkaille helpottuu, mikä lisää kiinteistöjen kokonaisturvallisuutta.
- Pilotin aikana asuinkiinteistöjen pelastussuunnitelmalle määriteltiin erilaisia käyttäjäryhmiä, joille tietoa tulee kohdentaa. Käyttäjäryhmät olivat:
- Asukkaat
- Taloyhtiön hallitus
- Huolto- ja kunnossapitohenkilöstö
- Pelastusviranomaiset
- Kiinteistön omistajat
- Turvallisuuspäällikkö
- Uusissa rakennuksissa on jo olemassa monipuolista sensoritekniikkaa, jota voidaan hyödyntää pelastussuunnitelmassa. Lisääntyvän datan avulla informatiivisuutta ja toiminnallisuutta pystytään entisestään laajentamaan tulevaisuudessa. Esimerkiksi Tampereen Opiskelijankadun kiinteistöissä on useita sensoreita mm. veden kulutuksen, ilmanvaihdon ja lämpötilan mittaamista varten ja näitä voidaan hyödyntää myös rakennuksen turvallisuuteen liittyvissä asioissa.
- Helppo lähestyttävyys on yksi tärkeimmistä pilotin tuloksista. Selkeän ja kohdennetun, oikea-aikaisen tiedon välittäminen eri käyttäjäryhmille on alan yleinen haaste. Hankkeen pilotin yhteydessä puhelimella toimiva applikaatio todettiin kehittämiskelpoiseksi viestintäkanavaksi, mutta tällöin tulee ottaa huomioon myös eri alustat ja niiden haasteet, kuten eri puhelinten käyttöjärjestelmät sekä niiden sisäinen versionhallinta. Applikaatioiden yleinen haaste on myös yksityishenkilöiden tietosuojaa koskeva GDPR-asetus, joka asettaa omat vaatimuksensa tietojen jaolle: kuinka voidaan taata, että kaikki käyttäjäryhmät saavat vain juuri heille tarpeelliset tiedot. Tietoturva onkin yksi pilottikonseptin toistaiseksi ratkaistavaksi jäävistä haasteista.
- Graafinen pelastussuunnitelma soveltuu erinomaisesti VTS-Talojen ja muiden vastaavien toimijoiden pelastussuunnitelmaksi yksinkertaisen käyttöliittymänsä ansiosta, jonka merkitys korostuu varsinkin useampien kiinteistöjen hallinnassa. Lisäksi suunnitelma toimii erinomaisena työkaluna eri käyttäjäryhmien perehdytyksessä.
- Hankkeen aikana toteutettiin rakennusautomaatio- ja kiinteistöhallintajärjestelmien integraatio -selvitys (integraatiosuunnitelma), jonka yhteydessä huomioitiin palveluiden liittäminen käytettäväksi graafisiin pelastussuunnitelmiin siten, että IoT ja sensoridata olisivat hyödynnettävissä mahdollisuuksien mukaan. Integraatiosuunnitelmaan pääsee tutustumaan täällä: https://energiaviisaat.fi/integraatiokuvaus-ja-konsepti-kiinteistodatalle/
Kumppanit
Pilotit ovat kohdistettu älyinasuinkiinteistömielessä VTS-kodit Sr:lle (Kaupunkikonserni).
Toteuttajana AX-LVI Oy ja tilaajana Ekokumppanit Oy (Tampereen Kaupungin sidosryhmäyksikkö).
Lisätietoja: Jari Saukko, Ekokumppanit Oy, jari.saukko[at]tampere.fi
Avainsanat: pelastussuunnitelma, taloautomaatiojärjestelmä