18.11.2020
Tilankäytön älykäs tehostaminen Tampereella
Haasteet
Energiatehokkaiden älyasuinkiinteistöjen datan keräämiseen, käsittelyyn ja visualisointiin liittyy monia haasteita, kuten tilojen varaus- ja käyttöastetietojen keräämiseen ja hyödyntämiseen ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmien kanssa sekä tiedon esittäminen selkeällä tavalla niin tilojen käyttäjälle, huoltohenkilöstölle kuin kiinteistön omistajalle. Näihin haasteisiin haettiin tilankäytön tehostamisen pilotissa ratkaisuja. Pilotissa testattiin olosuhdetietojen monitorointia, tilojen käyttöasteen tunnistamista ja hyödyntämistä sekä niiden optimointia. Pilotointi toteutettiin Moreeniassa, Ekokumppanit Oy:n tiloissa, jonka sijainti on keskeisellä paikalla Tampereella.
Tavoitteet
Pilotoinnilla oli ilmanlaadun, tilankäyttöasteen tunnistamiseen sekä tiedon visualisointiin liittyviä tavoitteita.
Tiedon visualisointiin liittyviä tavoitteita:
Pilotin tavoitteena oli kehittää kerätyn tiedon visuaalista viestintää ja luoda helposti ymmärrettävä kokonaisuus näkymästä, eri kohderyhmät huomioiden.
Asukkaita varten kehitettiin asukasnäkymää, jossa energiakulutus esitetään asukkaalle helpolla tavalla. Ammattilaisia varten kehitettiin kaksi näkymää, huoltomiesnäkymä ja kiinteistön omistajan näkymä. Niissä hyödynnettiin reaaliaikaista energian ja olosuhteiden mittaustietoa.
Olosuhdetietojen monitorointipilotissa hyödynnettiin IoT -teknologioita ja anturointia mitattaessa ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä, kuten lämpötilaa, kosteutta ja VOC eli haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Työkaluina olivat algoritmi, koneoppivat ja AI algoritmipalvelut ja alusta-palvelut.
Tilan käyttöasteen tunnistaminen:
Tilojen käyttöasteen tunnistamista tarvitaan erilaisissa tiloissa, kuten saunassa, pesutuvassa, kerhotilassa ja porraskäytävässä. Pilotoinnissa emuloitiin, eli jäljiteltiin, miten voidaan tutkia näitä kiinteistön käyttöasteen ja energiatehokkuuden kannalta huomioimalla ihmismäärä, mutta tunnistamatta ihmistä. Outlook varauskalenteria ei pilotin aikana saatu liitettyä järjestelmään johtuen tieturvasäädöksistä, joten tilojen käyttöastetta laskettiin mittaamalla. Kohteeseen asennettiin kymmeniä sensoreita, jotka mittasivat, kuinka monta henkilöä tilassa oli eri aikoina sekä ilmanlaadullisia määreitä.
Kehittäminen
Pilotin aikana tutkittiin ja kehitettiin älyasuinkiinteistöille sopivia sensorointi-, analysointi- sekä tiedonesitystapoja. Esimerkiksi valvontakamera oli liian järeä, joten kohteeseen valittiin pieni lämpökamera, joka tunnistaa tilassa olevat ihmiset lämpöisinä objekteina. Anonymiteettius, se ettei ihmistä tunnisteta nimeltä vaan tunnistetaan, että joku ihminen on paikalla, oli tärkeä kehittämiskohde. Ilmanlaadunmittaus pilottikohteessa oli järeää, kuten mm. mittalaite, lämpötila, kosteus, orgaaniset yhdisteet, läsnäolosensorit.
Toisena kehittämiskohteena oli datan siirto ja integroituminen jo olemassa oleviin järjestelmiin. Tässä datan visualisointi päätettiin tehdä ATEA järjestelmän kautta. Tietoturvasyistä pilotin aikana datan välittäminen ja kerääminen rakennuksen tietoverkosta ja tilankäytöstä osoittautui haasteeksi ja vaatii jatkokehittämistä.
Tulokset
Pilotoinnin tuloksina syntyi pilvialusta, joka koostuu tilojen varaustilanteesta, olosuhdemittauksista sekä data-analytiikasta ja tiedon visualisoinnista. Tiedot on jalostettu www-alustalle, ja niihin on pääsy kaikilla laitteilla, joissa on www-selain.
Tuloksissa hyödynnettiin datarajapintatyötä, jolla tieto oli mahdollista liittää mm. kiinteistöautomaatioon tai ulkopuoliseen verkkoon. Mittaustuloksista voitiin nähdä mm. tilojen matala käyttöaste, sillä pilotti osuessa korona-aikaan. Tällaista tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi tilojen lämpötilan ja ilmanvaihdon ohjauksessa.
Kumppanit
Pilotista palautetta kysyttiin VTS-kodit Sr:ltä (Kaupunkikonserni). Toteuttajana oli ATEA Oy ja tilaajana Ekokumppanit Oy (Tampereen Kaupungin sidosryhmäyksikkö).
Ekokumppanit Oy, ATEA Oy, VTS-kodit
Lisätiedot:
Jari Saukko, Ekokumppanit Oy, jari.saukko@tampere.fi