28.12.2020

Hiilineutraalit alueet kaupungissa

Kaupungin tavoitellessa hiilineutraaliutta ja ilmastokestävää rakentamista on totutuista tavoista poikettava ja kehitettävä uusia tapoja. Kaupungilla on työkaluinaan esimerkiksi kaavoituksen luomat mahdollisuudet sekä ohjaava vaikutus kehitykselle asetettujen tavoitteiden ja strategian avulla. Hiilineutraalisuus tavoitteiden kannalta tulee ymmärtää mistä päästöt muodostuvat valitulla alueella sekä miten niihin voi vaikuttaa saavuttaen suurimmat päästövähennykset.

Aluetta rakentaessa päästöjä syntyy esirakentamisesta, rakennuksista rakentamisesta sekä käytönaikaisista päästöistä (energia, liikenne, muu kulutus). Rakennusten elinkaaren aikaiset päästöt voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen alla olevan kuvan mukaisesti. Tuote- ja rakentamisvaiheen päästöihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi ohjaamalla hyödyntämään vähähiilisiä ratkaisuja rakennuksissa. Käyttövaiheessa voidaan hyödyntää vähäpäästöisiä energiamuotoja ja elinkaaren lopussa, kun rakennuksia puretaan, voidaan purkujätettä hyödyntää uusien rakennusten ja alueiden rakentamisessa.

Energiassa on tärkeää huomioida alueelliset erot eri vähähiilisten energiantuotantomuotojen hyödyntämisessä kuten aurinkoenergian sekä maalämmön. Energiankulutus on taas riippuvainen eri rakennustyypeistä (esimerkiksi asunnot, toimistot, koulut, liikerakennukset), joilla on vaikutus kuinka paljon energiaa tarvitaan ja mihin vuorokauden aikaan. Tuotannon ja kulutuksen optimoiminen auttaa aluetta olemaan energiatehokas ja saavuttamaan hiilineutraalisuus tavoitteet.

Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa on tehty selvityksiä, jotka tukevat hiilineutraalien alueiden rakentamista erityisesti keskittyen Tampereen Hiedanrannan alueelle. Selvityksiä on toteutettu kaavoituksen roolista, Tampereen kaupunkistrategiasta, Hiedanrannan kaavoituksesta sekä Hiedanrannan energiajärjestelmästä.

Hiedanranta selvitysten koonti (pdf, sisältää linkit selvityksiin)

Lista koosteen sisältämistä selvityksistä:

1. Ilmastotavoitteita toteuttava asemakaavoitus

Sitran raportti osoittaa, mitä pyrkiminen vähäpäästöiseen rakennettuun ympäristöön merkitsee asemakaavasuunnitteluprosessissa ja sen tuloksena syntyvässä asemakaavassa. Skaftkärr-hankkeen tuottaman tiedon perusteella on mallinettu, miten asemakaavoituskäytännöt uudistuvat edistämään rakennetun ympäristön energiatehokkuutta, vähentämään ilmaston lämpenemistä aiheuttavia CO2e-päästöjä ja toteuttamaan kansallisia ilmastotavoitteita rakennetun ympäristön osalta.

2. Puurakentamisen edistämisen ja ohjauksen keinot kaavoituksessa

Puurakentaminen on yksi esimerkki vähähiilisestä rakentamisesta. Puurakentamisen edistämiseksi on julkaistu opas, joka sisältää puurakentamiseen ja sen kaavoittamiseen liittyviä näkökulmia sekä kokemuspohjaista tietoa puurakentamisen asemakaavoituksen parhaista käytännöistä.

3. Alueellisten maalämpöratkaisujen periaatteet maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa

Helsingin kaupungin teettämä selvitys esittelee maankäytön suunnittelun keinovalikoimaa eri suunnitelmatasoilla edistää alueellisia maalämpöjärjestelmiä. Tehokkaimmin maalämmön hyödyntämistä voidaan edistää asemakaavoituksen yhteydessä tehtävällä kunnallisteknisellä yleissuunnittelulla, mahdollistavilla kaavamääräyksillä ja sopimuksilla matalasta E-luvusta.

4. Hiedanrannan kehitysohjelma ja yleissuunnitelma

Tampereen Hiedanrannan kehitysohjelma ja yleissuunnitelma pohjautuvat kaupungin strategiaan, jonka keskeisiä tavoitteita ovat ”hiilineutraalius sekä edelläkävijyys älykkään ja kestävän liikenteen kaupunkikehityksessä”. Kunnallisteknisessä suunnitelmassa määritetään alueelle ”resurssitehokas, toimintavarma ja joustava infrastruktuuri”. Hiedanrannan kestävyyden tavoitteiden varmistamiseksi yleissuunnitelmasta laaditaan BREEAM Communities -arviointiprosessi.

5. Hiedanrannan päästökartoitus ja ilmastovaikutusten arviointi

Osana kunnallistekniikan suunnittelua  tehdyssä vaikutusten arvioinnissa tehtiin alueen päästökartoitus. Rambollin selvityksessä päästöjä tarkasteltiin jakamalla ne kolmeen ajanjaksoon 1) nykyisen rakennuskannan purkamisen päästöt 2) rakentamisen aikaiset päästöt ja 3) yhden vuoden käytön aikaiset päästöt. Rakentamisen aikaiset päästöt vastaavat yli 60% kaikista rakentamiseen ja asukkaiden kulutuksen päästöistä.

6. Hiedanrannan rakennesuunnitelman arviointi kiertotalouden näkökulmasta

Hiedanrannan rakennesuunnitelmaa on arvioitu kiertotalouden näkökulmasta. Ethican selvityksen mukaan kriittisintä yleissuunnitelmassa tehtävien ratkaisujen kannalta ovat:

• • paikallisesti tuotettu uusiutuvat energia,
  • luonnon ekosysteemien toiminnan palauttaminen, säilyttäminen ja vahvistaminen,
  • tiloilla ja infrastruktuurilla monta tarkoitusta ja toiminnallisuutta
  • veden kierto.

7. Hiedanrannan dynaaminen energiamallinnus

Sitowisen raportissa on mallinnettu alueen rakennusten energiankulutusta. Luodun tiedon avulla pystytään valitsemaan vaikuttavimmat teknologiat Hiedanrannassa hyödynnettäviksi. Tutkimuksessa selvisi, että yksittäisten automaatioteknologioiden vaikutukset rakennusten elinkaaren kasvihuonekaasupäästöihin ovat verrattain pieniä. Jos kortteleissa hyödynnetään kaikkia lupaavimpia automaatioteknologioita, on elinkaaripäästöjä kuitenkin mahdollista pienentää merkittävämpiä määriä.

8. Matalaenergiaverkot Hiedanrannan alueella

Matalaenergiaverkot -selvityksessä on tarkasteltu kaukolämpöverkon lämpöhäviöitä eri lämpötilaisilla lämpöverkostoilla. Fluiditin selvityksessä on arvioitu matalalämpöisen verkon mahdollistavan 11,5 tonnin säästön CO2-päästöissä vuosittain lämpöhäviöiden laskemisen vuoksi. Matalalämpöinen kaukolämpö verkko mahdollistaa myös tehokkaamman lauhteiden hyödyntämisen alueella, mutta lauhteet kannattaisi silti hyödyntää ensisijaisesti korttelin omaan lämmitykseen.

9. Suuret energiavarastot koko Hiedanrannan yhteisölle

Energiavarastot–selvityksessä on tutkittu vaatimukset ja kustannukset kahden eri kokoluokan energiavarastoille. Suurempi varastoista palvelisi koko Hiedanrannan aluetta ja pienempi olisi 10 korttelin muodostamalle superkorttelille. Polar Night Energyn selvityksen mukaan lämpövarasto toiminta on kannattavaa koko Hiedanrannan varastolla sekä melko kannattavaa superkorttelitapauksessa. Sähkön verotuksella on iso merkitys varaston kannattavuuteen.

10. Hiedanrannan alueen energiasuunnittelu

Yksittäisten teknologiaselvitysten lisäksi on tutkittu kokonaisvaltaisesti alueen energiatuotannon vaihtoehtoja.  Granlund Consultingin selvityksestä voidaan todeta, että nykyistä hajautetumpi energiantuotantopaletti yhdistettynä tehokkaaseen lämpöpumppujen käyttöön ja energian kierrättämiseen on vertailukohtaa (ns. perinteinen kaukolämpö) edullisempi elinkaaren aikana ja puolittaa elinkaaren päästöt. Energiapalvelun toteuttaminen Hiedanrannan kiinteistöille erillisen energiaoperaattorin (alueen oman yhtiön) avulla mahdollisesti jopa laskisi loppuasiakkaan kokemaa energian hintaa samalla kun osa liiketoiminnan tuotosta jäisi hyödyttämään suoraan alueen kehitystä.

Ohjeistus alueen energiasimuloinnin toteuttamiseksi

Lisätietoja: Tuoma Vanhanen, Tampereen kaupunki, tuomas.vanhanen[at]tampere.fi