22.10.2020
Energiadatan visualisointi ala- ja yläkoululaisille Turussa
Haasteet
Palvelurakennusten, kuten koulujen ja päiväkotien, käyttäjillä ei ole ymmärrystä tai mahdollisuutta saada tietoa oman toimintansa vaikutuksista palvelurakennusten energiankulutukseen. Usein rakennuksista kerättävä tieto on hajallaan eri järjestelmissä eikä mittarointia ole suunniteltu niin, että sitä hyödynnettäisiin esimerkiksi visualisointiratkaisuissa. Datan visualisoinnilla ja käyttäjiä ohjaamalla voidaan lisätä rakennuksen käyttäjien tietoa oman rakennuksen toiminnasta ja energiankulutuksesta sekä edistää rakennuksen energiaviisasta käyttöä. Turun kaupunki toteutti nopeiden kokeilujen kilpailutuksen, jossa etsittiin ratkaisuja energia- ja olosuhdedatan hyödyntämiseen ja rakennusten käyttäjien ohjaamiseen.
Tavoitteet
Tavoitteena kokeilussa oli kehittää koulurakennuksen datan visualisoinnin käyttöliittymää yhtenäiskoulun oppilaille (7-15-vuotiaat) ja muille käyttäjille (opettajat, keittiö- ja kiinteistöhenkilökunta sekä satunnaiset kävijät kuten nuorisotilan, kirjaston ja neuvolan asiakkaat). Tavoitteena oli tehdä omassa koulurakennuksessa tapahtuvaa energiankulutusta, kuten sähkön, lämmön ja veden kulutusta, näkyväksi kaikille rakennusten käyttäjille.
Kohteeksi valikoitui Syvälahden monitoimitalo ja toteuttajaksi Collapick Company Oy. Kokeilussa haluttiin testata rakennuksen datan integroimista Collapickin web-pohjaiseen sovellukseen, jonka käytettävyyttä, kiinnostavuutta ja ymmärrettävyyttä testattiin rakennuksen käyttäjien kanssa ja kehitettiin palautteeseen perustuen. Tavoitteena oli myös tuoda tietoa osaksi oppimista ja hyödyntää sovellusta monialaisesti opetuksessa. Sovellus oli käytettävissä eri laitteilla, tabletilla, puhelimella, älytaululla, tietokoneella ja koulun infonäytöllä.
Kehittäminen
Kokeilu aloitettiin yhteistyössä opettajien kanssa, joilta kerättiin työpajassa kommentteja ja ideoita sovelluksen ensimmäiseen käyttöliittymän prototyyppiin. Työpajassa saatiin tärkeitä huomioita visualisointiin opetuksen ammattilaisten näkökulmasta ja kehitystyön edetessä tehtiin useita oivalluksia:
- Oppilaat ymmärtävät visualisoinnissa olevaa mittaria paremmin pystyasennossa
- Mittayksiköt (kWh) olisi hyvä olla tasalukuina
- 3- tai 5-portainen mittariasteikko on oppilaille kaikkein ymmärrettävin. Alkuperäisen idean mukainen 4-portaisen asteikon ymmärtäminen voi nuoremmille olla vaikeaa, koska siinä ei ole normaalia tai neutraalia vaihtoehtoa.
- Koulu on monikulttuurinen ympäristö ja konkretisoinnin keinot tulee olla mahdollisimman tuttuja kaikille oppilaille. Esimerkiksi saunan lämmitys muutettiin uunin lämmitykseen, maitotölkki ämpäriin.
- Visualisoinnissa tilat tulee nimetä niin, että ne ovat rakennuksen käyttäjille ymmärrettäviä. Usein nimet ovat kiinteistön hallinnoijan järjestelmässä aivan erilaisia.
- Lisätietojen tekstit tulee miettiä ja muotoilla tarkkaan, jotta ne on ymmärrettäviä ja sopii rakennukseen tai ovat yleispäteviä.
- Palautteet toivottiin kerättävän lomakkeen kautta suoraan sovelluksesta.
- Opettajat olivat kiinnostuneita sisäilmanlaatuun liittyvästä datasta, mutta tätä tietoa ei ollut mahdollista saada koulussa olevista mittareista.
- Veden kulutuksen (ja muunkin kulutuksen) raja-arvoihin tulisi liittää kävijämäärät ja tilat mukaan, jotta kulutusta pystyttäisiin seuraamaan paremmin.
Kokeilun aikana käytiin paljon keskustelua data-asioista yrityksen ja kaupungin kanssa. Rakennus valittiin mukaan kokeiluun siksi, että sieltä kertyi paljon dataa tilapalveluille eri mittareista. Ongelmaksi muodostui kuitenkin datan saatavuus ulos kiinteistöstä ja yrityksen hyödynnettäväksi. Tätä haastetta jouduttiin ratkomaan pitkään, mikä viivästytti varsinaista testausjaksoa koulussa. Lopulta data Granlund Managerista integroitiin Rest API-rajapintojen kautta sovellukseen. Tilapalveluiden asiantuntijat asettivat sovellusta varten sopivat raja-arvot lämmön, veden ja sähkönkulutukselle eri tiloissa eri aikoina käyttöaste huomioiden.
Opetuksen tueksi kehitettiin oppimateriaalia, joka tukee sovelluksen käyttöä osana opetusta. Sovellusta oli tarkoitus testata laajemminkin tunneilla oppilaiden kanssa, mutta koronatilanteesta johtuen testaus jäi opettajien toteutettavaksi niin halutessaan. Sovellusta testattiin 7. luokkien kanssa kotitalouden tunneilla ja oppilaat täyttivät palautekyselyn. Koulussa oli myös julisteet, joista pääsi QR-koodin kautta sovellukseen.
Tulokset
Yrityksen näkökulmasta opittiin ymmärtämään paremmin tiedon visualisoinnin tarpeita kohderyhmän ollessa lapset ja nuoret. Numerot ja yksiköt kuten kWh eivät kerro tavalliselle käyttäjälle konkreettisesti mitään. Tärkeämpää on tietää, minkä tasoista kulutus on. 3-portainen asteikko (Huono – Normaali – Hyvä) on toimiva, kun mitataan sellaista dataa, jossa tarvitaan keskitason vaihtoehtoa.
Palautteen mukaan käyttöliittymän visualisoinnit olivat selkeitä ja ymmärrettäviä käyttäjälle. Niitä osattiin tulkita intuitiivisesti. Sovelluksesta löytyvää lisätietoa, kuten vinkkejä sähkön ja veden säästöön ei kuitenkaan osattu hakea. Käyttäjät eivät tietäneet sellaista olevan ja osa löysikin ne vahingossa. Yksistään koulun infonäytöllä käyttäjät eivät saaneet tarpeeksi kontekstia sovelluksen tarkoituksesta ja lyhyt esittely sovelluksen sisällöstä oli tarpeen. Sovelluksessa käytetty kettumaskotti oli tunnistettava ja se oli jäänyt mieleen oppilaille ja opettajille vaikka eivät erikseen sovellukseen olleet tutustuneetkaan.
Kiva että on olemassa tällainen ”sovellus”, jotta ne joita koulumme energian kulutus kiinnostaa, voivat käydä sieltä katsomassa esim. kuinka paljon koulumme käyttää sähköä.
Hyvä, että puututaan energian käyttöön. Voisi olla vielä jokin selkeä esim. oppilaiden tekemä motivointivideo, mitä kaikissa koulussa näytettäisiin. Pienistä teoista kertyy suuri yhteisvaikutus.
Tilapalveluiden näkökulmasta kokeilussa opittiin ratkomaan dataan liittyviä haasteita. Kokeilu vauhditti datan avaamista ja rajapintojen luovuttamista yritysten käyttöön. Kokeilussa opittiin myös datan mittaroinnista, kuinka eri tilojen mittarointi tulisi suunnitella datan hyödyntämisen ja visualisoinnin tarpeet huomioiden kiinteistöhallinnan tarpeiden lisäksi.
Tuloksena syntyi oppilaitoksille helppokäyttöinen energiadatan visualisointiratkaisu, jota voidaan räätälöimällä monistaa useisiin palvelurakennuksiin. Ratkaisua voidaan hyödyntää myös osana monialaista oppimista. Kun koulussa otetaan käyttöön datan visualisointi, on tärkeää viestiä siitä koko koululle hyvin ja aloittaa käyttö yhteistyössä opettajien kanssa. Pelkkä infonäytöllä näkyvä tieto ei välttämättä riitä ohjaamaan käyttäjiä ja tästä tarvittaisiin pidempää seurantaa. Valmiit tuntimateriaalit ja opastukset auttavat sitomaan sovelluksen käyttöä pitkäjänteisemmin mukaan opetukseen.
Tutustu myös muihin Collapickin tekemiin kokeiluihin Oulun, Helsingin ja Tampereen kaupunkien kanssa.
Kumppanit
Turun kaupunki, Valonia, Collapick Company Oy, rakennuksen käyttäjät
Lisätiedot:
Anton Katajainen, Turun tilapalvelut, anton.katajainen(a)turku.fi
Kalervo Tuomi, Turun tilapalvelut, kalervo.tuomi(a)turku.fi
Silja Ngobese, Valonia, silja.ngobese(a)valonia.fi