11.06.2019
Vilkasta keskustelua energiapalvelualustasta ja energiatehokkuuskumppanuuksista Turussa
Turussa järjestettiin 27.5 varhaisen vaiheen markkinavuoropuhelutilaisuus, joka kokosi yhteen suuren joukon yrityksiä ja kaupunkien edustajia keskustelemaan energiaviisaista ja älykkäistä ratkaisuista.
Tilaisuudessa järjestettiin varhaisen vaiheen markkinavuoropuhelut sekä energiapalvelualustan kehittämisestä että energiatehokkuuskumppanuuksista.
Tilaisuuden alussa kuultiin Sari Holmbergin alustamana Turun kaupungin näkökulmaa innovatiivisten hankintojen toteuttamisesta. Turun kaupungin Jaakko Laaksonen korosti omassa puheenvuorossaan tarvetta löytää uusia ratkaisuja, joilla kaupungin palvelukiinteistöjen energiatehokkuutta voidaan parantaa, jotta kaupunki voi saavuttaa Ilmastosuunnitelman 2029 tavoitteet. Saman haasteen jakavat myös muut Energiaviisaat kaupungit.
Energiaviisaat kaupungit –hankkeen projektipäällikkö Tuomas Vanhanen korosti puheenvuorossaan kaupunkien keskeistä roolia energiamurroksessa, yhteistyötä yritysten kanssa sekä luovuutta ratkaisujen kehittämisessä.
Avauksen esitykset_ 27.5 Turku
I Energiapalvelualustan määrittelystä hankintoihin
Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa mukana olevien kaupunkien tavoitteena on alueen, rakennusryhmän ja korttelin toimintojen kehittäminen avoimeksi energiapalvelualustaksi. Alustalla rakennukset voivat esimerkiksi toimia virtuaalivoimalaitoksina mahdollistaen hajautetun energiantuotannon optimaalisen ohjaamisen.
EKAT hanke on järjestänyt energiapalvelualustan määrittämiseksi kaksi työpajaa 10.4.2019 ja 24.4.2019. Työpajoissa on pyritty löytämään yhteinen näkemys energiapalvelualustan tärkeimmistä ominaisuuksista, käyttäjistä ja käyttökohteista, jotta kaupungeissa voidaan myöhemmin edetä sujuvasti alustojen pilotointeihin. Määrittely on toteutettu Lean Service Creation -periaatteella. Kolmas tilaisuus toimi työpajasarjan yhteenvetona ja sen tulosten perusteella valmistellaan hankintoja ja pilotointeja energiapalvelualustaan liittyen.
Energiapalvelualustan määrittelytyöpajojen dokumentaatio
II Uusia ratkaisuja energiatehokkuuteen kumppanuuden avulla
Tilaisuuden alussa Timo Määttä Helsingin kaupungilta esitteli yhteenvedon edellisestä työpajasta koskien energiatehokkuuskumppanuuksia (Helsinki 12.2). Lisäksi Ann-Sofi Österberg Turun kaupungilta sekä Jukka Huikari Helsingin kaupungilta esittelivät kaupunkien tavoitteita. Alustusten jälkeen osallistujat kiersivät eri pisteissä keskustelemassa erilaisista kumppanuusmalleista.
Tilaisuudessa saatiin arvokasta tietoa siitä miten perinteistä ESCO-mallia voitaisiin kehittää yhdessä yritysten kanssa kumppanuuspohjalta. Alla on esitetty lyhyesti yhteenvedot markkinavuoropuhelussa käytyjen viiden teeman osalta. Keskustelu oli vilkasta ja kaupunkien ennakkoon hahmottelemat energiatehokkuuskumppanuuden eri muodot sisälsivät hyviä puolia, mutta myös jakoivat jonkin verran mielipiteitä osallistujien keskuudessa.
Osana tilaisuutta oli mahdollisuus vierailla Peltolan Ammatti-instituutissa, joka on yksi mahdollinen kohde energiatehokkuuskumppanuudelle.
Ideakilpailuksi kutsuttu ensimmäinen malli olisi helppo ja nopea tapa testata ja mahdollistaa pienten yritysten tarjoaminen kaupungille. Mutta kilpailuun tulisi liittyä testaus ja pilotointi, josta tilaaja myös maksaa. Tilaaja voisi tämän jälkeen valita parhaat pilotit jatkoon. Mallin haasteena nähtiin erilaisten ratkaisujen vertailu.
Toinen esitetty malli oli Kehityskumppanuus, joka on potentiaalinen tapa suunnitella ja kehittää kompleksisempaa palvelua toimijoiden yhteistyönä. Mallia puoltavat hyvät kokemukset rakennushankkeista. Toisaalta siinä pohdituttivat ryhmittymien muodostaminen tarjouskilpailussa ja ideoiden ja yrityssalaisuuksien jakaminen ja sen hyödyt.
Kolmantena mallina esitettyä Projektijohtopalvelu-mallia voisi rakentaa kahdelta pohjalta; tilaaja suunnittelee ja kilpailuttaa projektinjohtokonsultin, joka tarjoaa osan palvelusta itse ja tuottaa loput alihankintoina tai tilaaja kilpailuttaa konsultin suunnittelemaan palvelun ja kilpailuttamaan tarvittavat alihankkijat. Mallin haasteena on tilaajan suunnitteluosaaminen ja projektinjohtokonsultin jääväytyminen, mikäli tämä osallistuisi suunnitteluun. Muuten se on tuttu ja lähinnä perinteistä toimintaa oleva malli.
Työryhmissä pohdittiin myös miten hankinnat tulisi salkuttaa perustuen kiinteistöstrategiaan. Esiin nostettiin jakaminen kiinteistöluokka- ja käyttötarkoituspohjaiseen ja toisaalta kiinteistöjen elinkaareen (ikä) ja sen vaiheeseen (uudet, peruskorjattavat, pidettävät tms.) perustuviin salkkuihin. Salkkujen koko voisi vaihdella esim. 20 koulusta kaupungin kaikkien koulujen salkuttamiseen 2-3 sopimukseen. Hankinnan kohteena voivat olla myös tarkemmin rajatut palvelut, esim. ledit kaikkiin tietyn tyyppisiin kiinteistöihin.
Hankintamenettelyä pohtineessa ryhmässä ehdotuksena oli, että vaativimmissa hankkeissa tulisi käyttää neuvottelumenettelyjä. Lisäksi vaativampien hankkeiden hankinnoissa tulisi keskittyä vaikutusten hankkimiseen (CO2- tai energiankulutus, sisäilmasto tms.) palveluiden tai ratkaisujen sijaan. Yksinkertaisemmissa hankinnoissa toimisivat hyvin selkeät speksit ja laatuvaatimukset.
Energiatehokkuuskumppanuuteen soveltuvien mallien kehittäminen jatkuu tiiviinä. Seuraavaksi on tavoitteena päästä pilotoimaan eri vaihtoehtoja muutamissa kohteissa sekä Turussa että Helsingissä. Kilpailutuksesta etenemisestä kerrotaan jatkossa mm. Energiaviisaat kaupungit -uutiskirjeestä.
Energiatehokkuuskumppanuus – alustukset 27.5. Turku
Kiitokset kaikille osallistuneille aktiivisuudesta ja erinomaisesta panoksesta markkinavuoropuhelun onnistumiseksi!
Tapahtuma oli jatkoa aiemmin järjestetyille tilaisuuksille Energiapalvelualustan määrittely -työpajat 1 & 2 (Tampere 10.4. ja 24.4.2019) sekä Uusia ratkaisuja energiatehokkuuskumppanuuteen. (Helsinki 12.2.2019).