20.05.2020
Turussa kehitetään rakennusten olosuhdeseurantaa yhdessä käyttäjien kanssa
Turussa on kevään aikana testattu erilaisia ratkaisuja rakennusten olosuhdeseurantaan pilottikohteina olevissa koulussa ja monitoimitalossa. Yhdessä rakennusten käyttäjien, ratkaisuja tuottavien yritysten sekä Turun tilapalvelukeskuksen ja Valonian kanssa on mietitty tapoja esittää olosuhdetietoja rakennusten käyttäjille sekä kehitetty palautteenantomenetelmiä ja seurantaa ylläpidon tueksi.
Syksyllä 2019 Turun kaupunki järjesti nopeiden kokeilujen kilpailutuksen osana Energiaviisaat kaupungit -hanketta. Jatkoon valittiin viisi kokeilua toteutettaviksi kaupungin palvelurakennuksissa. Kahdessa kokeilussa on tavoitteena kehittää rakennusten olosuhdeseurantaa sekä olosuhdetietojen esittämistä rakennusten käyttäjille. Kokeilujen tulosten perusteella olosuhdeseurantaa voidaan kehittää toimivammaksi niin vanhoissa rakennuksissa kuin uudiskohteissa.
Käyttäjien lisäksi dataa visualisoidaan ylläpidon tarpeisiin datan käsittelyn nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi, käyttöliittymien virtaviivaistamiseksi sekä poikkeamien havaitsemiseen. Rakennusten olosuhteet liittyvät vahvasti energiatehokkuuteen ja tiloihin tarvitaan jatkuvatoimista anturointia rakennuksen LVI-ohjauksen ja olosuhdeseurannan tueksi.
Kokeiltavat ratkaisut
Aunelan koulussa kokeillaan Eeneman Oy:n kanssa liikuteltavien olosuhdesensorien toimintaa, jotka mittaavat tilan lämpöä, hiilidioksidipitoisuutta ja ilmankosteutta. Palautekanavan kautta käyttäjät voivat antaa palautetta ja kokemuksiaan tilasta. Palautteenantoa ja visualisointia kehitetään yhdessä koulun käyttäjien kuten oppilaiden ja opettajien kanssa. Kiinteistöjen ylläpidolle mittaustiedoista taas on hyötyä seurannan ja päätöksenteon tueksi.
Ypsilonin monitoimitalossa testataan MeshWorks Wireless Oy:n kanssa rakennuksen tietojen tuomista 3D-malliin eli digitaaliseen kaksoseen ja sen soveltumista erilaisten tietojen esittämiseen. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi sisäilmaa mittaavien antureiden data, koulun aurinkopaneeleista kertyvä tuotto, energiankulutus sekä tilojen käyttötiedot niin ylläpidon kuin käyttäjien tarpeisiin. Rakennuksen käyttäjät sekä sen ylläpidosta vastaavat ovat mukana ideoimassa ja kehittämässä, mitä tietoja ja miten niitä 3D-mallissa voitaisiin esittää.
Mitä kokeiluista on opittu tähän mennessä?
Yhteiskehittämisen tuloksena ratkaisuja on kehitetty vastaamaan enemmän rakennusten käyttäjien sekä ylläpidon tarpeita. Käyttäjät ovat ottaneet mahdollisuuden seurata olosuhdetietoja innolla vastaan. Erilaisia visualisointinäkymiä sekä tapoja, joilla tietoihin pääsee käsiksi koulujen infonäyttöjen tai selainpohjaisten ratkaisujen kautta on mietitty yhdessä esimerkiksi koulujen opetushenkilökunnan kanssa. Yritykset ovat saaneet arvokasta palautetta, joiden pohjalta ratkaisuja on muokattu käyttäjäystävällisemmiksi.
Datan visualisointiratkaisujen täytyy olla yksinkertaisia ja selkeitä, sillä ihmiset saattavat tulkita dataa eri tavoilla. Erittäin tärkeää on määrittää oikeanlaiset raja-arvot erilaiselle datalle esimerkiksi hiilidioksidille ja ilmankosteuudelle absoluuttisten lukujen lisäksi, joiden perusteella käyttäjät osaavat tulkita tietoja. Lisäksi seurannan alussa on hyvä tarjota tietoa käyttäjille siitä, mitkä tekijät voivat vaikuttaa rakennuksen olosuhteisiin. Näin vältetään virheellisiä tulkintoja ja väärinkäsityksiä. Kokeilujen aikana on kiinnitetty huomiota myös olosuhdesensoreiden sijoitteluun. Sijoittelu täytyy tehdä niin, että se ei häiritse rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa, mutta tuottaa kuitenkin luotettavaa tietoa.
Sääolosuhteet vaikuttavat aina myös rakennusten sisäilmaolosuhteisiin. Voisikin olla hyödyllistä yhdistää säätietoja olosuhdetietoihin, mikä parantaisi olosuhteiden seuraamista rakennuksissa. Ylipäätään erilaisten datalähteiden yhdistäminen ja analysointi samassa järjestelmässä antaa paremman kuvan rakennuksen toiminnasta. Käyttäjäpalautteesta saadun tiedon yhdistäminen rakennuksesta kerättävään dataan antaa myös paremmat mahdollisuudet seurata, vastaavatko rakennuksen todelliset olosuhteet kerättävää dataa ja helpottaa ongelmiin puuttumista.
Turun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä Turun täyttäessä 800 vuotta. Suuriin kuluttajiin lukeutuvan kiinteistömassan optimoinnissa on valtava potentiaali, jota selvitetään olosuhdepiloteilla. Sisäilma-antureiden datalla saadaan tieto siitä, että toimiiko rakennusautomaatio mahdollisimman energiatehokkaasti sisäilmaolosuhteet huomioiden. Lämmitystä sekä ilmanvaihtoa säätämällä suhteessa toteutuneisiin olosuhteisiin saadaan aikaiseksi optimaalisten sisäilman lisäksi merkittäviä energiansäästöjä.
Lisätietoja: Kalervo Tuomi, Turun kaupunki, kalervo.tuomi(at)turku.fi,