22.10.2019
Sähkön kysyntäjouston hyödyntäminen etenee palvelurakennuksissa
Helsingissä järjestettiin ”Sähkön kysyntäjousto palvelurakennuksissa” -tapahtuma 16.10.2019. Tämä artikkeli sisältää tapahtuman esitykset, yhteenvedon keskusteluista, sekä linkit tapahtuman Twitterissä herättämään keskusteluun. Tapahtumassa Vallilassa oli paikalla alan yrityksiä, sekä kaupunkien edustajia Tampereelta, Turusta, Oulusta, Lappeenrannasta ja Helsingistä. Tapahtumaan osallistui yhteensä 31 osanottajaa: 24 henkilöä paikan päällä ja 7 henkilöä verkon yli Skypellä. Tapahtuma koostui esityksistä, verkostoitumisesta sekä keskusteluosiosta. Tilaisuus järjestettiin, koska kaupungit halusivat tietää, miten sähkön kysyntäjousto istuu palvelurakennuksiin, esim. millaisia ratkaisuja kysyntäjoustoon on saatavilla: Käytännön teknologiat, palvelut ja käyttäjäkonseptit. Osanottajat saivat kuulla tilaisuudessa, miten Lappeenranta ja Helsinki hyödyntävät sähkön kysyntäjoustoa sekä mitä aiheeseen liittyviä suunnitelmia ja tarpeita Helsingillä, Turulla ja Oululla on. Lopuksi tilaisuudessa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä kaikkea pitäisi huomioida, kun kaupunkien palvelurakennuskantaa (esim. kouluja ja päiväkoteja) mietitään liitettäväksi kysyntäjoustoon ja toimimaan virtuaalivoimalaitoksina. Sähkön kysyntäjoustolla arvioidaan olevan palvelurakennuksissa merkittäviä päästövähennys- sekä kustannussäästömahdollisuuksia Energiaviisaat kaupungit-hankkeessa mukana olevien Suomen kuuden suurimman kaupungin, sekä koko Suomen kannalta. Tärkeää on kuitenkin ensin pilotoida, tutkia ja kokeilla, että sähkön kysyntäjouston tekniikka toimii palvelurakennuksissa ja rakennusten loppukäyttäjät ovat tyytyväisiä. Kiitos kaikille osallistujille aktiivisesta osallistumisesta tilaisuudessa! Aihe on selkeästi kiinnostava ja tärkeä sekä kaupungeille että yrityksille, joten jatkamme sen käsittelyä ja sähkön kysyntäjouston edistämistä palvelukiinteistöissä.
Materiaalit
Tapahtuman materiaalit ovat nyt saatavilla:
- Tapahtuman kutsu ja ohjelma
- Yleisesitys, mm. Kaupunkien tarpeet: Helsinki, Turku, Oulu
- Virtuaalivoimalaitospalvelun hankinta ja käyttöönotto Lappeenrannassa, kehityspäällikkö Markku Mäki-Hokkonen, Lappeenrannan kaupunki
- Helsingin kaupungin kysyntäjouston pilotti palvelurakennuksissa, kysyntäjouston asiantuntija Ville Julin, Nuuka Solutions Oy
Yritysten kokonaiset esitykset on jaettu Energiaviisaat kaupungit-hankkeeseen osallistuville kaupunkien edustajille.
Keskusteluiden yhteenveto
Keskustelussa käytiin läpi sähkön kysyntäjoustoa sen kannalta, mitä pitäisi ottaa huomioon missäkin prosessin vaiheessa. Vaiheita oli tunnistettu ennen tilaisuutta viisi: Liittyminen kysyntäjoustoon, rakennuksen ominaisuudet, joustaminen, aggregointi, ja markkinoilla toimiminen. Eri teemojen yhteenvedot alla, samat tiedot löytyvät tapahtuman PDF-muotoisesta esityksestä.
Liittyminen kysyntäjoustoon
Kaupungin tavoitteiden ja tarpeen pitää olla selkeitä, mutta mallia voi ottaa aiemmista hankinnoista. Tiedonkulku kaupungin sisällä kysyntäjouston toteuttamisesta on olennaista. Kiinteistöjen käytön ja modernisointitarpeiden ennakointi on tärkeää, että osataan valita oikeat kiinteistöt joustoon. Lähtötilanteesta pitää olla hyvät tiedot, kysyntäjoustovalmiudet pitää olla selvitetty sekä mahdolliset riskit. Kiinteistöjä voi paketoida kysyntäjoustoa varten. Sopimukset voi tehdä esim. 24-36kk, jonka jälkeen mahdollista tehdä uusi päätös.
Rakennus
Tärkeintä on huomioida rakennusten käyttöaste ja käyttötarkoitus ja sen tulevat muutokset ja mm. peruskorjausten tarve. Rakennusautomaation kaksisuuntaisuus ja avoimet rajapinnat ovat teknisistä rajoitteista olennaisimpia, joskin esim. teknisten laitteiden kuten ilmastoinnin koko ja joustavuuskyky ovat tärkeitä myös. Lisäksi tulee huomioida sisäilman laatu ja mahdollisuuksien mukaan tehdä olosuhdemittausta. Paikalliset energiavarastot parantavat jouston mahdollisuuksia huomattavasti, mutta kaupungeissa kannattaa huomioida myös muut esim. Infrastruktuurikohteet, kuten pumppuasemat.
Jouston toteuttaminen
Kohteiden valinnan haasteet: On tarpeen toteuttaa mittarointi ja anturointi järkevästi, että voidaan analysoida kohteita. Kaikissa kohteissa ei ole välttämättä järkevää lähteä kysyntäjoustoon -tulee tehdä taloudellisen puolen sekä riskien analysointi. Kohteiden valinnassa voisi ryhtyä hyödyntämään esimerkiksi tekoälyä ja simulointia. Pystytäänkö löytämään kohteita myös ajatustyöllä ilman tekoälyä, esimerkiksi mihin aikaan koulurakennuksessa ei ole käyttöä?
Kiinteistöjen niputtaminen tai salkuttaminen kriittistä – miten voidaan tuoda näitä yhteen. Isompi massa, isommat edut. Pilotoinnilla päästään alkuun: On tärkeää kokeilla ja todentaa kysyntäjoustoa ensin pienessä skaalassa. Energiankulutus ja automaatio: Optimointi on ensimmäinen askel ennen joustoa. Rakennuskannan automaatiojärjestelmien parantaminen on myös olennaista. Viestintä: Kysyntäjoustosta viestiminen on haastavaa, ja siihen tulisi kiinnittää huomiota. Esimerkiksi pelillistämisestä voisi saada tähän tukea. Myös palkitsemismenetelmiä voisi hyödyntää.
Aggregointi
Subaggregointi ja aggregointi hakevat vielä rajanvetoa. Aggregoijan pitää saada kasaan riittävästi kiinteistöjä. Kaikki kuormat kannattaa liittää yhteen järjestelmään, joka voisi olla myös kaupunkien yhteinen poolattu järjestelmä. Subaggregaattori voi myös viedä markkinoille. Akuissa olisi enemmän potentiaalia: Akut voivat kaksin tai kolminkertaistaa joustopotentiaalin kiinteistössä.
Markkinat
Keskustelu keskittyi Fingridin markkinoihin, spot-markkinoiden mukaan optimoinnissa nähtiin maltillinen tuottavuus. Kysyntäjousto kannattaa toteuttaa tekoälyn ja algoritmien kautta – pitää olla tekoälyn tekemää kauppaa koska on niin reaaliaikaista ja suuri määrä ohjattavia kohteita. Uusina mahdollisuuksina nähtiin suora kaupankäynti, vaikka sähköauton lataukseen. Myynti pitäisi voida tehdä aina sille markkinalle, millä jousto on arvokkainta milläkin hetkellä.
Tapahtuma kirvoitti keskustelua myös Twitterissä
Vaikka tilaisuudessa tuli kiitettävästi kysymyksiä jo esitysten aikana, myös verkossa aiheesta tuli keskustelua. Twitterissä keskusteltiin Lappeenrannan uraa uurtavan virtuaalivoimalaitospalvelun hankinnan takaisinmaksuajasta ja rakennusautomaation hyödyistä:
Arvelen, että taloudelliset hyödyt tulevat tässä järjestyksessä:
1. Energian säästö (sis. energian hinta, siirtomaksut ja verot)
2. Energian hinta (kulutuksen ohjaaminen halvempaan ajankohtaan)
3. Säätö- ja reservimarkkinat— Ville Karttunen (@vkarttun) October 16, 2019
Lisätietoja: Ota yhteyttä Helsingin projektipäällikköön, yhteystiedot täällä.