05.07.2019
Matkakertomus: Rakentamisen kiertotalouden oppeja Amsterdamista
Kaksi Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa mukana olevaa Helsingin työntekijää kävi huhtikuussa vierailemassa rakentamisen kiertotalouden edelläkävijämaassa Hollannissa. Matkan järjesti Green Building Council Finland, mukana oli 14 jäsenorganisaatiota ja tavoitteena oli saada ideoita kotimaan kiertotalouden edistämiseen. Hollannilla on kunnianhimoinen tavoite olla kiertotalousyhteiskunta vuonna 2050. Tätä tavoitetta toteuttamaan on tehty yli hallituskausien yltävä ja ministeriöiden välinen yhteinen toimintasuunnitelma. Toimijoita kannustetaan kokeiluihin ja ratkaisemaan kiertotalouden toteuttamisen haasteet. Tämä matkaraportti on kirjoitettu Helsingin kaupungin intranettiä varten, mutta julkaisemme sen myös täällä, koska kiertotalous liittyy vahvasti myös elinkaari- ja ympäristöohjausmallin ja hiilijalanjäljen laskennan kehittämiseen Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa.
Kertakäyttökulttuurista kiertotalouteen
Rakennusala käyttää maailmanlaajuisesti n. 50 % kaikista maailman raaka-aineista ja aiheuttaa n. 30 % kasvihuonekaasupäästöistä. Rakentamisen ympäristövaikutukset ovat suuret. Energiatehokkuuden lisäksi kiertotalous on rakennetulle ympäristölle välttämätön keino ratkaista ilmastonmuutoksen, hupenevien luonnonvarojen ja kasvavien jätemäärien tuottamia haasteita. Kiertotalouden perusajatus on suunnitella rakennukset ja tuotteet pitkäikäisiksi, korjattaviksi, uudelleen käytettäviksi ja kierrätettäviksi. Ideana on, että materiaalien arvo säilyy ja raaka-aineet pysyvät pitkään talouden kierrossa, jätettä syntyy vähemmän ja arvoa tuotetaan yhä enemmän aineettomasti korvaamalla tuotteita palveluilla. Kiertotalous on alkanut nostaa vahvasti päätään myös rakennusalalla ja kiertotalouden edistäminen on tunnustettu yhdeksi tavoitteeksi rakennus- ja kiinteistöalalla (FiGBC kiertotaloussprintti). Kiertotalouden edistäminen on myös yksi Helsingin kaupungin tavoitteista.
Vanhoista ikkunoista väliseiniä, puretun julkisivun graniittia lattioihin, julkisivu, kalusteet ja hissimatkat palveluina
Kahden päivän aikana tutustuimme useaan rakennukseen: ABN-AMRO pankin CIRCL, Edgen Olympic, Ilmarisen puoliksi omistama The Cloud ja kuulimme rakennusten materiaalipasseja luovasta Madasterista. Yövyimme kiertotaloudesta tunnetussa Conscious -hotellissa, kuulimme Hollannin Green Building Councilin terveiset ja Hollannin väyläviranomaisen (Rijkswaterstaat) kiertotalouden tahtotilasta sekä vierailimme C-Betan ja C-creatorsin luona.
Mieleenpainuvimmat esimerkit ja kokemukset olivat:
CIRCL –toimisto ja tapahtumarakennus, uudisrakennus
- Rakennuksessa käytettiin 36% vähemmän materiaaleja kuin verrokkirakennuksessa, joka oli sama rakennus suunniteltuna ilman kiertotalousajattelua
- Maailman ensimmäisiä kiertotalousrakennuksia, joten suunnittelu ja selvittely vaati paljon työtä ja vei tavallista enemmän aikaa, koska vastaavaa ei oltu tehty aiemmin
- Suunnittelijoilta vaadittiin jo lähtökohtaisesti uudenlaista ajattelua ja innovointia, yrityksiä ja toimittajia haastettiin selvittämään huolella omien tuotteidensa taustat
- Julkisivu ja hissi hankittu palveluna (as a service)
- Rakennuksessa on käytetty paljon materiaaleja purkukohteista: mm. kaikki wc-kalusteet, kaapelikourut, ikkunoita väliseininä, lattia vanhoista ikkunakarmeista
- Rakennusmateriaalit on kiinnitetty mekaanisesti, ne ovat irrotettavia ja kierrätettäviä
- Käytetty vähän pinnoitteita ja kotelointia, jolloin käytetään vähemmän materiaalia ja materiaalien pinnoitteet eivät estä niiden uudelleenkäyttöä
- Työntekijöiden vaatteista tehty akustiikkalevyjä sekä muovinkaltaista materiaalia, josta valmistettu huonekaluja
Circl –rakennus. Lattia kierrätysmateriaalia, katto koteloimaton, mekaaniset liitokset.
Circl –rakennus. Vanhat ikkunat väliseininä ja tekstiileistä tehtyjä akustiikkalevyjä.
Edge Olympic, toimisto, perusparannuskohde
- Kaksikerroksinen lisäosa tehty puusta ja on kokonaan Cradle2Cradle-periaatteen mukaisesti, eli suunniteltu ja rakennettu purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi
- Sisätilojen viihtyisyyteen ja terveellisyyteen panostettu: mm. runsaasti viherseiniä sisällä ja 1 500 sensoria, jotka mittaavat ilmanlaatua ja olosuhteita (CO2, VOC, lämpötila, akustiikka)
- Vanhan rakennuksen graniittijulkisivu puhdistettiin ja käytettiin uudelleen sisääntuloaulan lattiana
- Julkisivu ja kalusteet hankittu palveluna (as a service)
Edge Olympic –rakennus. Kaksikerroksinen lisäosa puusta Cradle2Cradle –periaatteella rakennettu.
Edge Olympic –rakennus. Viihtyisyyttä viherseinillä, katossa ilmanlaatua ja olosuhteita mittaavia sensoreita.
The Cloud, toimisto, peruskorjauskohde, Ilmarisen sijoituskohde
- Atriumin lasikattoon yhdistetty aurinkopaneelit, jotka päästävät läpi luonnonvaloa, mutta toisaalta estävät tilan ylilämpenemistä ja häikäisyä
- Sisätilat ovat joustavasti muunneltavissa eri kokoisiksi toimistotiloiksi
- Hyvällä auringonsuojauksella varustetut ikkunat, päivänvalon mukaisesti säätyvä valaistus
- Vastuullisuus kasvattaa rakennuksen arvoa ja kysyntää ja sitä kautta lisää sijoittajan motiivia sijoittaa siihen
- Aurinkoenergian käyttö lisääntyy ja on arkipäivää monessa kohteessa
- Aurinkoenergia ja –paneelit ovat todennäköisesti tulevaisuudessa palvelu. Palvelun tarjoaja tuo paneelit, huoltaa, takaa tuoton ja kerää käyttöikänsä päässä olevat paneelit takaisin itselleen.
The Cloud –rakennus. Lasikatossa varjostavia aurinkopaneeleita.
Madaster -yritys, tarjoaa palveluna digitaalisen alustan ja materiaalipassin luomisen
- Materiaalipassi on sähköinen dokumentti, joka sisältää rakennuksessa käytettyjen materiaalien tiedot
- Rakennusta purettaessa materiaalipassin tieto mahdollistaa rakennuksen materiaalien ja osien helpomman uudelleen käytön ja kierrättämisen, koska tiedot ovat jo etukäteen saatavilla
- Materiaalipassi laskee reaaliaikaisesti rakennuksessa olevien materiaalien arvon sen hetkisen markkinatilanteen mukaisesti
Hollannin Green Building Council
- Rakennusala tarvitsee kiertotalousmittarit ja työkaluja niiden arviointiin
- Kehittänyt Green Building Scan -työkalun, joka yhdeksän indikaattorin avulla kertoo rakennuksen ympäristöystävällisyydestä
- Tarkoitus pilotoida BREEAM –ympäristöluokituksen viitekehykseen luotuja kiertotalouskriteerejä
- Tunnistettu, että rakennukset ovat materiaalipankkeja ja jakamistalouden alustoja
- Vahva oletus, että purettavaksi suunnitellusta tulee uusi normi
- Erityisen tärkeää olisi myös vähentää (neitseellisten) materiaalien määrää, koska sillä on nopein lyhyen aikavälin vaikutus materiaalien valmistuksesta aiheutuviin päästöihin
Tuliaisia Suomeen: tarvitaan rohkeutta, pilotteja ja tahtotilaa
Laadimme matkan opeista listan miten voimme edistää rakentamisen kiertotaloutta Helsingissä ja Suomessa:
- Tarvitaan uskallusta selvittää ja kokeilla sekä halua olla edelläkävijä
- Rakennushankkeessa on oltava alusta asti selkeä tavoite- ja tahtotila, johon kaikki hankkeen osapuolet sitoutuvat
- Tarvitaan erilaisia pilottihankkeita, markkinavuoropuhelua ja tiedon lisäämistä
- Julkinen tilaaja on voimakas markkinaohjaaja ja –vaikuttaja: esimerkiksi Hollannissa julkinen taho pyrkii sparraamaan yrityksiä ja luomaan parempaa säätelyä sekä synnyttämään markkinaa kysynnän kautta
- Suomessa tullaan purkamaan lähivuosina paljon erimerkiksi julkisen tahon koulurakennuksia, armeijan rakennuksia ja vanhoja asuinrakennuksia – purkumateriaalit pitää saada uusiokäyttöön
- Tarvitaan kauppapaikka purkumateriaaleille
- Tarvitaan hankkeita, joissa käytetään purkumateriaaleja
- Tarvitaan toimijat ja menetelmät purkumateriaalien käsittelylle
- Valmiita prosesseja ei ole, ne pitää luoda
- Tarvitaan paljon yhteistyötä eri toimijoiden välillä
Conscious –hotelli
Mitä Helsingissä tehdään jo:
- Ranta-hanke kartoitti purkuhankkeen nykyprosessia ja antoi kehittämisideoita
- Vesalan ala-asteen purkusuunnittelun yhteydessä tehdään purkukartoitus, jossa arvioidaan purettavien materiaalien määrä ja jatkokäyttö – ensimmäisiä pilotteja Suomessa!
- Laakson yhteissairaala –hankkeessa selvitetään edellytyksiä asettaa kiertotaloustavoitteita
- Syksyllä järjestetään kanslian organisoima Rakentamisen kiertotalous –seminaari ja markkinakatsaus kiertotalousratkaisuista ja purkumateriaalien hyödyntämisestä
- Valmisteilla on kiertotalouden tiekartta, jossa yhtenä kokonaisuutena on rakentaminen
- Kaluste–applikaatiota kehitetään kaupungin sisäiseen käyttöön kalusteiden uudelleen käytön tehostamiseksi
- Infrarakentamisen puolella töitä on tehty jo pitkään. Kaivumaita ja kiviaineksia on hyödynnetty infrarakentamisessa jo vuodesta 2011 alkaen. Vuosien 2012-2018 aikana on säästetty kaivumaita ja kiviaineksia hyödyntämällä 13 400 t CO2e ja 37 milj. €. Myös purkubetonia on alettu hyödyntää maatäytöissä.
Kuka on rohkea ja ottaa seuraavan kiertotalousaskeleen?
Matkalla oli mukana Helsingin kaupungin Energiaviisaat kaupungit hankkeen:
Annukka Eriksson ja Anni Tyni KYMP/RYA/Rakennetun omaisuuden hallinta/Yhteiskuntavastuu/ympäristö- ja energiatiimi
Avainsanat: Amsterdam, Elinkaari, helsinki, kiertotalous, matka, rakentaminen