11.04.2019
2.4. Rakennusten data -tapahtuman yhteenveto ja materiaalit saatavilla
Rakennuksista kerättävän datan hyödyntäminen kaupungeissa -tapahtuma veti Espoon tilapalveluiden tilan Otaniemessä 2.4.2019 iltapäivällä niin täyteen, että jouduimme kantamaan tilaan lisää tuoleja kesken esitysten! Tämä artikkeli sisältää tilaisuuden esitysten ja työpajojen yhteenvedot. Tilaisuuden esitysmateriaali puolestaan löytyy täältä. Tilaisuuden ohjelma jakaantui kahteen osaan: Ensin oli lyhyitä esityksiä, jonka jälkeen osallistujat kiersivät kaupunkien työpajoissa.
Työpajassa edustettuna oli erittäin kiinnostavia yrityksiä ja paikalle saapui ammattilaisia, joiden ammattitaitoa ja kommentteja kuuntelimme tarkasti sekä esitysten kommentointiosuudessa että työpajoissa. Valitettavasti kaikki ilmoittautuneet eivät mahtuneet paikalle, mutta pidämme kaikki ilmoittautuneet tiedotuksessa mukana. Mikäli et ole vielä tilannut uutiskirjettämme, kannattaa se tehdä pikimmiten etusivun kautta. Pidämme myös yritysten antaman palautteen ja ideat mielessä, kun suunnittelemme ja toteutamme hankintoja. Työpajan käytännön järjestelyt hoitivat Espoon kaupungin tilapalveluiden Tiina Seppälä sekä Emma Berg Helsingin kaupungilta.
Tapahtuman yhteenveto
Esitykset: Energiaviisaat kaupungit, VTT sekä Green Building Partners Oy
Tilaisuuden avasi Energiaviisaat kaupungit-hankkeen vetäjä Tuomas Vanhanen. Tuomas kertoi esityksessään, kuinka tämän tilaisuuden teema liittyy hankkeen muihin teemoihin mm. ilmastonmuutokseen ja painotti sitä, kuinka paljon hankintoja hankkeessa on lähiaikoina tulossa. VTT:n vanhempi tutkija Kalevi Piira puolestaan herätteli meitä ajattelemaan rakennuksista kerättävän datan mahdollisuuksia kaupungeissa: On muun muassa mahdollista, että koneoppivat algoritmit voivat optimoida rakennusten lämmitystä pelkän kaukolämpötietietojen ja sähkökulutuksen perusteella. Konkreettisempaa näkökulmaa hankkeen mahdollisuuksiiin antoi Green Building Partnersin johtaja Pekka Mairinoja. Hän esitteli Helsingin pilottikohteista tehtyä selvitystä, jonka mukaan sähkön mittaroinnissa enemmän mittareita ei aina tarkoita parempaa tai ymmärrettävämpää dataa: Mittareita riittää vähempikin, kun ne on strategisesti asetettu. Pekan mukaan mittarointia tulisikin tulevaisuudessa kehittää kaupungeissa yhteisellä ja järjestelmällisellä tavalla. Myös esiintyjien esitysmateriaali löytyy täältä.
Kuva: Kalevi Piira VTT:ltä esittelee erilaisia mahdollisia laskentamalleja
Työpajat: Espoo, Oulu, Tampere ja Helsinki
Tilaisuuden pääantia olivat kaupunkien haasteisiin pureutuvat työpajat, joista kolmessa jokainen osanottaja kerkisi vierailla työpajan aikana. Kaupungit pääsivät tällä kertaa ensin itse pitchaamaan kaupunkikohtaiset haasteensa, koska aiemmissa tapahtumissa on yleensä ollut yrityspitchaajia. Tämä sujui kaupungeilta hyvin aikataulussa, ja sen jälkeen siirryttiin pariksi tunniksi työpajoihin. Ohessa tiivistelmät työpajojen annista kaupungeittain, kaupungin haasteen tiivistelmä otsikoinnissa.
Espoo – Vuorovaikutteinen energiatietojärjestelmä QR-koodipaikannuksella
Kuva: Espoon työpajapohjan työstämistä käytännössä
Oulu – Datan kerääminen ja hyödyntäminen energiajohtamiseen ja käyttäjien toiminnan ohjaamiseen – nopeat kokeilut -kilpailutus yhteistyössä CityIoT-hankkeen kanssa
Oulu käsitteli työpajassa City IoT-hankkeen kanssa auennutta nopeat kokeilut kilpailutusta, ja pyysi uusia ideoita, joita voitaisiin kokeilla. Olennaiseksi nousivat reaaliaikanen näkymä käyttäjille energiasta ja/tai jätteiden kierrätysasteesta. Lisäksi keskusteluissa tuli ilmi, että IV-koneiden moottoreiden uusimisella voidaan saavuttaa säästöjä vanhemmissa palvelukiinteistöissä. Tulevaisuudessa data-analytiikka voisi ennustaa tehon nousua ja hälyttää ja etukäteen, tällä voitaisiin varautua tehopiikkeihin. Uudenlaisia ratkaisuja käyttäjälähtöisyyteen ja käyttäjien mahdollisuuteen vaikuttaa energiankulutukseen ei työpajassa tullut esille.
Tampere – Alustatalouden kehitys: Anturointimäärittelyt, Platform of Trust, datan kerääminen palvelualustalle ja sen perusteella tuotettavat toimenpiteet energiansäästöön, käytettävyyteen ja sisäilman laatuun
Tampereen työpajassa edettiin vauhdilla ja saatiin todella monipuolisia ideoita mittausten lisäämiseksi pilottikohteissa: Kulttuuritalo Laikussa ja Tesoman palloiluhallissa. Eniten kannatusta sai käyttäjämäärien mittaaminen / tietoisuus eri aikoina päivästä ja vuodesta. Tätä voitaisiin yksinkertaisimmillaan tehdä kysymällä vahtimestarilta, milloin on ruuhkaa, milloin ei. Haasteeksi luokiteltiin ihmiset niin datan tuottajina kuin tulkitsijoina sekä erityisesti datan eriävä laatu. Olennaiseksi keskusteluissa nousi myös tilasoveltuvuus käyttäjien ohjaamisessa ja siten käyttöasteen nosto. Tampereen kaupunki kyseli myös ohjeita kilpailutuksiin ja niissä esiin nousivat elinkaarikustannusten nosto kilpailutusperusteiden keskiöön sekä innovaatiokumppanuuden, tai muun jojustavan hankintamallin käyttäminen.
Helsinki – Avoimesta rajapinnasta saatavan energia- (sähkö, lämpö, vesi, aurinkopaneeli) datan sekä pilottikohteista kerättävän olosuhdedatan (VOC, CO2, lämpötila yms.) analyysi ja johtopäätökset
Helsingin työpajassa oli hyvää aktiivista keskustelua ja ideoita saatiin kiitettävästi. Suurimpina haasteina mainittiin datan tuoman tiedon vieminen käytäntöön: dataa saadaan kyllä, analyysi ja toimenpiteet uupuvat. Teknisistä haasteista esiin nousivat datan luotettavuus sekä rajapintojen suuri määrä. Hankintaohjeina kaupungille suositeltiin mm. hankinnan pilkkomista pienempiin osiin pienemmille yrityksille, suunnittelun ostamisessa myös seurannan hankkimista samalla sekä laadun / elinkaarikustannusten perusteella hankkimista. Esiin nousi myös huoltoanalytiikan ostaminen erikseen, tai huollon kilpailuttaminen datan avulla. Hyviä esimerkkejä kuten ratkaisuja mm. huollon priorisointiin löytyi, samoin kuin lämmön ja sähkön kysyntäjoustoon.
Visualisoinnin hyödyistä irtosi eniten keskustelua: Käyttöasteesta tieto on kiinnostavaa opettajille, samoin kuin huoltotoimenpiteiden valmistuminen, näitä voi yhdistää tilannetietojärjestelmäksi. Käyttöasteen mittauksessa voidaan hyödyntää mm. hiilidioksidia ja kalenteridataa. Samanlainen näkymä sekä huollolle, oppilaille, opettajille voi motivoida tekemään toimenpiteitä, koska tiedetään, että muutkin näkevät saman näkymän ja seuraavat asiaa. Visualisointia voidaan hyödyntää kasvatuksessa ja opetuksessa, sekä rakentaa sisäisiä palkintoja, kuten esim. jälkkäriä energiansäästöstä.
Kuva: Kahvihetki tapahtumassa
Lisätietoja: Ota yhteyttä Energiaviisaat projektipäälliköihin, yhteystiedot täällä.